Kalaallit Nunaanni savaateqarneq

Savaateqarneq - piffissaq misileraaffiunerusoq 1906-76
Tulliuttuni savaateqarnerup oqaluttuassartaa agguataarlugu sammineqassaaq, misileraaffittut, aamma pimoorunnerusamik ingerlatsinertut 1976-miit maannamut oqaluttuassartaa pineqassaaq. Imaanngilaq ingerlateriaatsit taakkua immikkoorluinnartutut immikkoortinniarneqartut, akerlianilli pineqarpoq aporfeqanngiusartumik ineriartortitsisimaneq, misileraanerinnarnerminngaanniit annertunerusumik pimoorussinissap tungaanut; soorlu nerlersuinissat, paaqqinninnissat aamma aaqqissuussamik kinguaassiortitseriaatsit pineqassallutik.

Naak savaateqarneq palasip Jens Chemnitz-ip 1906-mili aallarnersimagaluaraa taamaattoq Kalaallit Nunaanni savaateqarneq pillugu nalunaarsuinerit pitsaasut siulliit 1925-mi pisimapput. Savat savalimmiuninngaanneer-
suusimapput, Kujataani tamani tamaani aalisartunit piniartunillu kiisalu niuertoqarfinni atorfilittanit saniatigooralugu annertunerusumik annikinnerusumilluunniit savaatigineqartalersimasut. Savat tullii Island-imeersuusimapput, qallunaat niuertoqarfinnik allaffissornikkut qullersaqarfiata uumasuutit eqqummagit, Qaqortumi/Julianehåb-imi nunalerinermik misileraavittaaq pilersinneqarmat. Ukioq 1924 tassaasimavoq ukioq naallugu savaatilinngorfiusimasoq, taamaalilluni nalunnginneqaqisoq Otto Frederiksen Qassiarsummi ilaquttanilu savaateqarfeqalersimalluni savaateqarluni akuleriiaanik, annertunerusumilli savat islandimeersut savalimmiuneersullu (ernarata Erik Røde Frederiksen-ip, nammineerluni 2006-mi nalunaarutigisimasaa naapertorlugu)

1925-mi uumasuutigineqarsimapput 1.678-it, 1930-ikkunnili amerliartuaartinneqarsimallutik 1948-mi
21.120-inngorsimallutik; pingaartumik kangerlunni arlalinnik nunaateqarfiliortitersimanerit kingunerisaannik. Savaateqarfiusimapput, ukiup annersaani qaqqani savanik ivigartortitsiviusut, annikitsuinnarmik ukiuunerani nerukaatissaleriffiusarsimasut. Taamatut ingerlatseriaaseq inuussutissarsiummut ukiunut ukiorlussiorfiusunnut sunniuteqapiluttutseriasaarsinnaasarsimavoq, savanik savaaqqanillu annertuumik annaasaqarfusumik, kisiannili aamma periarfissaqartarsimavoq uumasuutinik amerlisaanissaq ukiorissaarfiusuni. Periuserli atuinnassagaluarpat savamit ataatsimit pissarsiassat annikitsuararsuanngoriannaasinnaapput; ummasunik annaasaqarneq pissutaalluni - eqimattarpassuanngortitsisoqarsinnaasarsimavorli, soorlu nunarsuup illua-tungaani nunani savaateqarnermik ingerlatsiviusuni iliuuseqartarsimanernut assingusumik.

1948-49 ukiuugaa ukiorlorujussuarnerata kingunerisaanik uumasuutit 10.453-uinnanngorsimapput, affaannangupajaarlutik. Ukiuni tulliuttuni amerliartuaaqqilersimapput, 1956-mi 22.654-nngorlutik, appaqqillutilli 17.575-nut 1957-mi, taamanikkut aamma ukiorluunera, aputeqarpallaarnera aamma niggertarnerani panerpallaarsimanerata kingunerisaanik.

Uumasuutigineqartulli amerlassusaat amerleriarujussuarput 1950-ikkut naalerneraniit 1966-ip tungaanut, pingaartumik aasarissaartarsimanera ukiorissaartarsimaneratalu kingunerisaanik, aputeqarpallaarsimanani ukiuuneranilu neriniarfigittarsimalluni. 1966-mi amerlanerpaajusimapput savat 48.000 pigineqarsimallutik, tassaappullu savat kinguaassiortitat nalunaarsorneqarsimasut amerlanerpaaffigisimasaat. Taamatulli amerlassusiliineq, ukiuni kingullerni toqoraavimmi tunisassiarineqarsimasunut sanilliullugit amerlanerpaaffigisimasaasa assigiinnangajappai, ullumikkullumi uumasuutigineqartut amerlassusaat annikinnerujussuumata. Taamaattumik pineqarpoq siusinnerusukkut misileraanerunerunertut ingerlatsisimaneq, kinguaassiortitsinermi killilimmik pissarsiffiusimasut; allaat ukiorissaartoqarsimagaluaraangalluunniit.

1966-67 ukiorlorujussuarnerata kingunerisaanik maannamut annaasat amerlanerpaajusimapput - 1967-mi ukiakkut taamaallaat 19.070-iinnanngorsimammata. Upernaakkut uumasuutit 60 %-ii perlerlutik nukillaarlutilluunniit toqusimapput, piaqqiorfiup nalaani nuna suli aputeqaqalunilu sermeqarsimaqimmat. Ukiup tulliani savaatillit amerlaqisut taamaatiinnartariaqalersimapput, aningaasarsiornikkut aammalu tunisassiornissaminnut tunngavissatik annaasimagamikkit.

Ukiuni tulliuttuni aamma nalaataqarnerlunnerit arlallit pisimapput, nalinginnaasumik silaannaap nillernerulerneratigut aputeqarnerulerneq pissutaalluni, ajutuuvittoqarsimallunilu ukiuni 1971-72 aamma 1976-77. Ukiuni taakkunani inuussutissarsiut navianartosiortupilussuusimavoq.

Tamaviaarussamik ingerlatseriaaseq, 1976-miit maannamut
1975 tikillugu misileraanerunertut ingerlatseriaaseq atorneqarsimavoq, taamanikkut ukiorlorujussuarnerup kingulliup tungaanut. Tamassuma kingorna 1970-ikkut naalerneraniit kiisalu 1980-ikkunni arriitsumik tamaviaarunnerusamik ingerlatseriaaseq eqqukkiartuaarneqarpoq, annertunerusumik nerukkaatissanik pisiortulernikkut kiisalu uumasuutit amerlassusaat aallaavigalugit nerisassanik annertussusiliisalernerit, taamaaliornikkullu malunnarsivoq ukiumiit ukiumut aalaakkaanerusumik uumasuuteqartoqarsinnaalersimasoq. Aalaakkaanerusumik ingerlatsilernerup kingunerisimavaa ingerlatsinermi aningaasartuuteqarnerulerneq, kisiannili aalakkaanerumik isertitaqartalerneq pitsaanerusumillu pilersaarusiorsinnaalerneq. Tamanna arriitsumik inuussutissarsiornerup iluani tamaviaarunneqarneruleraluttuinnarpoq 1980-ikkut aamma 1990-ikkut ingerlanerini, nerisaqartitsinerulernikkut aammalu nammineq nunatsinni nunaatigisaniit annertunerusumik nerukkaatissanik tunisassiorsinnaalernikkut.

Takussutissami uani ersarilluinnartumik takuneqarsinnaavoq qanoq tamaviaarussisoqarsimaneranik, kingullermik ukiorlorujussuarsimaneraniit, 1975-76, 2008-p tungaanut. Ukiuni qulini kingullerni savat savaaqqallu tunisassiarineqarsinnaasimapput 20.000-24.000-it Narsami toqoraaviliaassassat, qaffakkiartuaarusaarsimasut.

Ukiup affaani kingullerni kinguaassiortitassat amerlassusaat aalaakkaasuusimavoq, 21.000-it missaanniittarsimallutik. Taamaalilluni ukiuni qulini kingullerni tunisassiorneq aalaakkaasumik ingerlanneqarsinnaasimavoq, taamaalillunilu ukiuni arfineq sisamani kingullerni ukioq 2000 aallarnerfigalugu inuussutissarsiornerup oqaluttuassartaani aatsaat taamak annertutigisumik agguaqatigiissillugit tunisassiortoqarsinnaasimalluni, 1990-ikkunnut sanilliutissagaanni 22 %-mik qaffariaateqartoqarsinnaasimalluni.

Suli paasisaqaqqikkusukkuit, uani atuarsinnaavatit: "Sheep Grazing in the North-Atlantic Region" (PDF, 2,5 MB).